Historia

Bosgård sijaitsee Porvoosta itään Pikku-Pernajanlahden länsirannalla.

Itse talouskeskus sijaitsee keskellä vanhaa kulttuurimaisemaa keskiaikaisen kylän paikalla. Bosgård muodostui 1610-luvulla viidestä rälssitilasta. Tilan ensimmäinen omistaja oli ratsumestari Jakob Sabelhierta1611-1640. Tilan tämänhetkinen päärakennus on peräisin 1800-luvulta, jolloin tila oli Krogius suvun omistuksessa. Rakennus edustaa perinteistä 1800-luvun herraskartanotyyliä mutta koki 1900-luvun alussa perusteellisen uudistuksen silloisen omistajan agronomi August Nordströmmin johdosta. Tällöin rakennettiin itäsiipi sekä isot vilpolat päärakennuksen pohjois- sekä eteläpuolelle.

Päärakennuksen pohjoispuolella pihamaata ympäröi kolme punaista hirsirakennusta jotka on myös rakennettu 1800-luvun vaihteessa. Rakennukset toimivat alun perin viljamakasiinina, tilanhoitajan asuntona ja toimistona. Kulttuurihistoriallisesti arvokas pihapiiri on museoviraston suojelema. Kartanon läheisyydessä sijaitsee myös mielenkiintoinen esihistoriallinen muinaismuisto nimeltään Husholmen. Tällä tilaan kuuluvalla vanhalla saarella on linnoituksen jäänteet ja se on luultavasti toiminut merirosvojen tukikohtana 1000-luvulla.

Nykyinen yritys

Schildtin suvun omistukseen tila siirtyi vuonna 1953, kun Agronomi Wolmar Schildt osti sen suvulleen. Tilan päätuotantosuunta oli tuolloin keskittynyt maidon ja viljan tuottamiseen. Karjasta hankkiuduttiin kuitenkin eroon vuonna 1962 Wolmarin esikoisen Wilhelm Schildtin aikana. Tila toimi noin 30 vuotta viljanviljelyyn keskittyneenä kunnes Kaarlo Schildt muutti tilan päätuotantosuunnan emolehmätuotantoon.

Nykyään Bosgårdissa kasvatetaan Charolais-pihvikarjaa, viljellään viljaa, järjestetään asiakastilaisuuksia ja hoidetaan metsää. Charolais karja hyödyntää tilan luonnon laitumia ja pitää maiseman avoimena. Alusta saakka emolehmätuotannon tavoitteena on ollut tarjota suomalaisille puhdasta, korkealuokkaista pihvilihaa suoraan kasvattajalta. Tällä hetkellä tilalla on 250-päinen karja, joka saa elää vapaana kesät talvet ja jota ruokitaan korkealuokkaisella puhtaalla ravinnolla. Viljanviljelyn tavoitteena on tuottaa vehnää, kauraa ja rypsiä nykyaikaisin luontoa säästävin menetelmin. Charolais-karjan avulla saadaan hyödynnettyä tilalla tuotettua viljaa rehuna ja olki kuivikkeena.